Minua on aina viehättänyt ihmisten erilaisuus. Erityisen kiinnostavaa on nähdä puolisoiden erilaisuutta, joka ilmenee vaikkapa temperamenttipiirteinä, mutta myös toimintatyyleinä. Valitsemme puolisomme sekä erilaisuuden että samanlaisuuden perusteella. Puoliso myös houkuttelee meistä esiin uinuviakin ominaisuuksia tai piirteitä omalla toiminnallaan. Kerron pienen tarinan omasta elämästäni. Tutustuessani omaan puolisooni, oli innostavaa kuulla hänen soittavan kitaraa. Hän näytti aina soittavan omaksi ilokseen, soittotaitokaan ei ollut kaikkein tärkeintä. Olin itse kuvitellut olevani hyvin epämusikaalinen, mutta puolisoni soittaminen houkutteli minuakin musiikkiin mukaan. Sillä tavoin innostuin itsekin laulamaan ja liityin kuoroonkin, laulajana en edelleenkään ole mikään loistava, mutta laulaminen tuo paljon iloa elämääni. Lapsuudenkodissani en ollut harjoitellut musikaalisuutta, mutta puolisoni haastoi minut harjoittelemaan laulamista ja tekemään yhdessä musiikkia.. Edellä kerrotussa tapauksessa aluksi erilaisuutena nähty ominaisuus onkin myös samanlaisuutta.
Suhteen alussa erilaisuus saattaa tuntua pelkästään viehättävältä ja kiinnostavalta. Mutta myöhemmin kun vaikkapa erilaiset siivoustyylit törmäävät arkielämässä, saattaa syntyä riitoja. Toisen ärsyttävään piirteeseen voi suhtautua eri tavoin. Voi kieltää näkemänsä piirteet kokonaan (näin tapahtuu usein rakastumisvaiheessa) tai sopeutua niihin eri tavoin. Se miten sopeutuu ristiriitatilanteissa, on usein lapsuudenkodista opittu reagointitapa ja sekin on osa erilaisuuttamme. Mutta kyllä jokainen on varmaan jollain tavalla yrittänyt muuttaa puolisoaan, ja ainakin itse olen huomannut, että muuttaminen ei vain onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Muuttamisprosessi on usein voimakkaimmillaan kun parisuhteen symbioosivaihe on menossa ohi. Ehkä kuitenkin jossain vaiheessa on päässyt kumppanuudessa niin pitkälle, että voi arvostaa ja jopa iloita jostain sellaista ominaisuudesta, jota epätoivoisesti on yrittänyt karsia toisesta. Voi olla, että esimerkiksi puolison myöhästelytaipumus aluksi ihastuttaa, jossain suhteen vaiheessa vihastuttaa ja lopulta pitkän liiton jälkeen ehkä uudelleen ihastuttaa. Erilaisuutta voi myös oppia kohtaamaan kehittämällä kommunikaatiotaitojaan. Näin on tehtävä ainakin silloin, mikäli puolisot ovat hyvin erilaisia temperamentiltaan. Toinen on esimerkiksi rauhallinen ja herkkä ja toinen nopea ja sähäkkä. Kohtaamistilanteissa nopeasti ja sähäkästi toimiva voi tietoisesti opetella hidastamaan, esim. hiljentämään ääntään ja odottamaan hitaampaa puolisoa. Rauhallinen ja herkempi puoliso voi harjoitella ikään kuin ”siedätyshoitona” reagoimaan toisen nopeuteen ja vetää herkkyystuntosarviaan välillä pienemmälle.
Voi myös opetella vaihtamaan näkökulmaa. Laiskuudesta, voi ajatella, että puoliso on ehkä maltillinen ja osaa antaa muillekin mahdollisuuden osallistua toimintaan. Keskeistä kuitenkin on, että saat olla suhteessa oma itsesi, sillä tunteiden ja omien tärkeiden toiveiden tukahduttaminen ei ole hyväksi kenellekään. Voi rakentaa yhteisen suunnitelman hyvästä elämästä, johon kuuluu kompromisseja ja sopeutumista tiettyihin erilaisuudesta kohoaviin ilmiöihin, mutta molemmille myös omaa tilaa säilyttää oma persoonansa ydin. Meillä jokaisella on oikeus olla sellaisia kuin olemme. Vain silloin voimme täysin toteuttaa meille annettua tehtävää ja toimia ihanteittemme mukaan.