Mitä on myötätunto?
Me kaikki odotamme, toivomme ja tarvitsemme osaksemme myötätuntoa. Erityisen tärkeää on myötätunnon saaminen silloin, kun kokee surua, pettymystä ja pahaaoloa. Myös ilon ja onnellisuuden jakaminen on erittäin tärkeää ja toisen myötäeläminen. Vihan kohdalla on usein kysymys siitä, kestääkö toinen minun vihani ja suuttumukseni, uskallanko suuttua? Suuttumisen perusajatus on rajan asettaminen, oppia sanomaan ” ei ”; ei niinkään huutaminen tai raivoaminen.
Tunnetason jakaminen on yksi avioliiton perusteista. Ilman jakamista ja vastaanottamista toinen henkilö jää meille tuntemattomaksi. Minulle itselleni on tärkeää oppia tutustumaan ja kuuntelemaan itseäni: omia tunteitani, tahtoani ja tarpeitani.
Myötätuntoa osoitetaan ja koetaan tunnetasolla.
Kun puoliso ilmaisee tunteensa (ilonsa, harminsa, huolensa, pahanolonsa….), niin siihen vastaaminen:
Nämä kaikki merkitsevät toiselle hylkäämistä ja arvonriistoa!!
Usein hyvässä uskossa yritämme jotakin edellä mainituista tavoista. Loukkaannumme, kun toinen ei ota vastaan meidän selitystämme tai ratkaisuehdotustamme.
Tunteeseen vastataan aina tunteella, ei järkeilemällä, ei selittämällä, ei yrittämällä ratkaista asioita toisen puolesta
Toisen tunne (suru, pahaolo, pettymys …. ym. ) otetaan vastaan:
Tämä on yksi tapa jakaa tunteitaan ja tulla kuulluksi, tulla kohdatuksi. Eräs tärkeimpiä asioita meille ihmisinä on tulla kuulluksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin me olemme.
Jouko Vesala, perheneuvoja