YHTEYS

Koskaan ei välttämättä aamulla tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

Kuten joskus aikaisemminkin olen huomannut ja kertonut, seurakunnan henkilöstöruokala saattaa joskus olla hyvin mielenkiintoinen paikka.

Kerran sattui samaan lounaspöytään kaksi nuorta vietnamilaista naista,jotka ovat opiskelemassa täällä Lahdessa. Se, että täällä on vietnamilaisia nuoria, ei vielä ole uutinen näinä kansainvälistyvinä aikoina. Mutta se, mitä he kertoivat uuden vuoden tavoista, oli mielestäni niin mielenkiintoista, että haluan kertoa siitä mahdollisimman monelle, kuten tässä kirjoituksessa.

Vietnamissa uusi vuosi on kiinalaisen ajan laskun mukaan helmikuun puolessa välissä, se ei tällä kertaa kuitenkaan ole oleellista. Nuoret naiset kertoivat, että uuden vuoden aattona koko suku kokoontuu yhdessä aterioimaan ja jokainen sanoo asioita suoraan sukulaiselle.

Asia voi olla hyvä, josta voi kiittää, mutta se voi olla myös asia, josta on haavoittanut mielensä. Asia sanotaan aivan täsmällisesti, sinä ja sinä kuukautena sitä ja sitä. Nuorempi henkilö voi sanoa myös vanhemmalle.

Ei voi muuta kuin kuvitella, miten paljon kaunaisuutta ja katkeruutta häviäisi Suomestakin, kun voisimme ilmaista sekä loukkaantumisemme että tuoda iloa kertomalla kiitollisuuttamme toinen toisillemme, vaikkapa vain kerran vuodessa.

Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka paljon turhaa painolastia kantaa repussaan. Onko mahdollista keventää? Kun jonkun asian saa selvitetyksi, se ei enää rasita mieltä ja olo paranee.

Riitta Palomäki

perheneuvoja